24.12.2015

Muistoasetelma / Installation of mementos

 Yritin laittaa pystyyn jouluasetelman. Tulijoita oli ehkä liian monta ja kirjakasoista ei pääse millään eroon. Siitä huolimatta, on mukava koota muistot yhteen esineiden muodossa (muistan muuten aika huonosti) eräänlaiseksi muistoinstallaatioksi. Hämärän tullessa sytytin hetkeksi kynttilät (ei saa polttaa kynttilöitä lattialla!) ja mietin tunnelmia jotka avautuivat Kökarin rannalta poimitusta kivestä, prahalaisesta hirvenvasasta, Napoleonin haudalta 1993 ostetusta herran rintakuvasta, itsepuhalletuista lasipalloista, mummovainaan ilvespurkeista, toisten isovanhempien kihlajaisastiaston osista. Ei pelkkiä ruusuisia muistoja, mutta monipuolisia ja erikoisia.
*
Before leaving to countryside for christmas, I tried to put up an installation of things and memories attached to them. Then in candlelight and in this northern blue twilight, it was nice to recall, what a stone from Kökar, an elk from Prague, a tiny Napoleon statue from his grave, self-blown glass, my late grandmother's glass jar or my other grantparents engagement dishware told me. Not all sweet memories, but a rich variety of life.



23.12.2015

Pienet piparitötteröt / Gingerbread cones

Edulliset, ekologiset, itsetehdyt lahjat, kyllä! Toki niihin menee aikaa, mitä ei aina ole.
Tänä jouluna olen kiikuttanut useammallekin (erityisesti lapsi)tuttavalle tötteröllisen koristeltuja pipareita. Vanhemmat ovat ihastelleet viitseliäisyyttä ja sitä, ettei lastenhuone kuormitu uudella lelusälällä, lapsista on kiva syödä helmiäispalleroilla ja nonparelleilla kruunattuja pupuja, sauruksia, karhuja, kuusia ja bambeja...

 Tötterön ohje on kirjasta Kaarnasydän ja sammalkranssi. Käytin papereina erilaisia vanhoja tapetteja (1€/pieni rulla kierrätyskeskuksesta), pitsin- ja nauhanpätkiä, nappeja ja kiiltokuvia. Kuumaliimaa sekä erikeepperiä tarvitaan myös. Välissä voi siemaista omaa lahjakuohuviiniä.

 Valmis piparitaikinapaketti 1,69€. Vegaaninen sopii useimmille. Viimeinenkin taikinamuru on hyödynnettävä pikkulinnuiksi.

 Sisävalo ei riittänyt valokuvaamiseen.

Laitetaan pipareita suippoon sellofaanipussiin tai voipaperiin ja sujautetaan tötteröön!
*
This season's best gift has been these handmade cones filled with gingerbread. Children like to eat dinosaurs and forest animals with pearly icing, parents are glad of handmade things which are "ephemeral" ("no more toys or small items, please!").

22.12.2015

Talvipäivänseisaus / Winter solstice


Olisin voinut palvoa aurinkoa tänään, jos se olisi näyttäytynyt.
Valkoinen taikaponi sentään.
*
No sun to worship today.
A white magic pony instead.

15.12.2015

Kesäluonnon joulutervehdys / Summer memories as season's greetings

 Joka vuosi aion tehdä (joulu)kortteja prässätyistä kasveista, ja usein viimeistään loppusyksystä saan haalittua puristuksiin viimeisiä värikkäitä lehtiä, saniaisia, jäkälää ja sammalta.
Joinakin vuosina muutamia tällaisia onkin lähtenyt postiin, tänä vuonna ei yhtäkään.
Se mitä kerää ja mikä kuivuu kauniiksi, pitäisi miettiä tarkemmin, samoin korttien kokonaisdesign.
Kivoin jouluksi-kuivattava on punahiippainen jäkälä, myös pienistä saniaisenlehdistä ja joistakin sammalista kuivuu yllättävän kauniita. Kukat ja lehdet ovat hankalampia ja "kesäisempiä", tosin joulun alkuperäinen tarkoitushan on juhlia valon paluuta ja ehkä myös muistella kesän ihanuuksia...

 *
Every year project: to press and dry plants for christmas cards.
Some years I have managed to make a few, I'd love to send different, hand-made, ecological cards to celebrate the original yule with memories of summer and nature.
I find lichens and ferns the most successful plants to be dried, and for seasonal purposes, the lichen with a red cap is the merriest tiny little fellow!

13.12.2015

Heinähimmeli / Small-reed and other grasses as crafting material

 Vaikken ole koskaan aiemmin itse tehnyt himmeliä, rukiinolki, järviruoko, mehupillit ja lasiputket/helmet ovat tuttuja materiaaleja niihin. Nyt kävin kurssilla, jolla kehotettiinkin kokeilemaan kaikenlaisia kestävävartisia heiniä, mm. hietakastikkaa (Calamagrostis epigejos), jota voi kerätä vielä tähänkin aikaan. Syksyllä heinien tuleentuessa on syytä katsella kasvikuntaa uusin silmin: mistä saisi hienon himmelin? Myös (vaaleampia) talventörröttäjiä voi kerätä. Kastikka ei ole yhtä kiiltävä kuin rukiinolki, mutta himmeliin saa hauskaa elävyyttä heinän väriskaalasta: vihreistä vaalean- ja tummankeltaisiin sekä rusehtavampiin varsiin.
(Pellavakoristeinen heinätähti on kuitenkin tehty oljesta. Eikä ylimmän kuvan heinä taida olla hietakastikka.)

 Tässä valomäärässä on mahdotonta kuvata heiluvaa himmeliä.
*
'Himmeli' is a traditional (rural) decoration made of straw. In a workshop I learned other grasses and hays, witch are strong enough to be cut and crafted. Especially a very common small-reed (Calamagrostis epigejos) was a new himmeli material to me; next autumn I will collect them and survey other grasses and weeds, too, I prefer wild crafting materials.

10.11.2015

Pilvet, latvat, torvet, neulaset, oksaset, marjaset, heijastukset

"Minulla on aina ollut aukkoja, hän sanoi, jo lapsena, ja minusta on aina tuntunut, 
että niiden värit, varsinkin tummanvihreä ja lumivalkoinen, 
ovat ainoa mahdollinen vastaus niihin kysymyksiin, 
joita olen koko elämäni ajan pohtinut." 
(W. G. Sebald)

7.11.2015

Siellä muu täällä möö joka puolla ammuu


Pistäydyin Elma-messuilla. Sanottakoon taustaksi, että olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni maitotilalla, lehmät, kissat, hiiret, kärpäset... ovat siis tutuimpia, ja pidän eläimistä (ja kasveista) ylipäänsä hyvin paljon, tulen useimpien yksilöiden kanssa toimeenkin huomattavan hyvin. Messuilla tulee kuitenkin hämmentynyt olo: luultavasti esilletuodut eläimet ovat tottuneita ja hälinänkestäviä, silti on kummallista kulkea tuijottamassa "näyttelyeläimiä". Ylipäänsä eläinten osa tehotuotannossa tuntuu ongelmalliselta monella tavalla.
Toisaalta: sydämeni pakahtuu ilosta, kun kohtaan maatiaisrotujen lehmiä (lapinlehmä yläkuvassa, voiko kauniimpaa olla!?), annan niitten nuolla käteni, rapsuttelen korvan takaa, vähän leuan alta, vastaan mööhön ja muuhun. Entäs sitten lampaat: miten lempeät katseet niilläkin! Jotkut lampaat saattavat olla toljottavampia tyyppejä, nämä olivat veikeitä ja uteliaita. Hevosten rauhallisuudessa, ikäänkuin kärsivällisyydessä ja nöyryydessä, on aina jotain liikuttavaa, niin majesteettisia olentoja kuin ne ovatkin.

Kotikissat olivat kuitenkin mainioita!
Kaiken markkinoinnin ja miellyttämisenhalun keskellä: lahjomattomuuden saareke, yksi nukkui välillä silmänraoistaan mulkoillen, toinen (kuvassa) oli kääntänyt kokonaan selkänsä, kolmas oli piiloutunut peiton alle, moni veti sikeitä. "Pitäkää messunne, ei kiinnosta!" 

Sen sijaan että menisin käsi ojossa taputtamaan eläimiä, tervehdin ensin ja kysyn, saanko hieman koskea. Eihän eläin sanojani ymmärrä, mutta ihme kyllä moni vastaa äännähtämällä (ehkä se/hän sanoo: "Et!"). Eräs äkäinen kissa  muuttui ystävällisen näköiseksi ja puski kättäni, kun silitin ensin otsaansa, nenäänsä ja sitten rapsutin molemmat korvantaukset: niitä silittämällä on ennenkin tehty onnistuneita kissatuttavuuksia.

*
I visited a farm animal show. I'm a great friend of many species and individuals, still, it's quite confusing to stare at "animals on display", hoping they're not too stressed, hoping they have a better life than only 2-4 years as a "producer".
I grew up on a farm, therefore I feel special warmth towards cows and domestic cats; especially the "indigenous" cows (original breeds) are amazing, both by their nature and looks. Eye lashes! And their soft and smooth moo. Muu! Möö! As a child I learned both to moo and to meow, I became so skillful that animals came to me and replied.

Nevertheless, I liked the corner of domestic cats, their incorruptiblessness! A few of them were asleep loking bored, one of them hided itself under a blanket and the one in picture turned itself towards the back wall, as if saying: "Keep your bloody show, it is stupid anyway." :)

18.10.2015

Värikylpy / Colour bathing

Värien vuodenaika: revontulia, auringonlaskuja ja -nousuja, lehtiä ja ruskaa, ilta-auringon pilkuttamia
metsänpohjia ja oksistoja. Odotan marraskuuta ja harmaan kirjoa, sumuja, ehkä ensilunta,
vähäistä mutta raakaa auringonpaistetta, dramaattista valoa. 
(Vaaleanpunainen iltataivas sai 80-luvun lapset tunnelmoimaan: ihan kuin Luke Skywalker
katsomassa "kahta aurinkoa" ja miettimässä paikkaansa universumissa!)
*
Season of colours: aurora borealis, sunsets, yellow foliages, sun spots on forests floor.
I also wait for November and the kingdom of grey, mists, first snow perhaps, 
few raw sunrays, dramatic light.
(Sometimes it's difficult to understand people complaining about autumn and winter!)
(The pink sea horizon made us, children of the 80's, feel sentimental:
just like Luke Skywalker watching at "two suns" and wondering his place in the universe!)

25.9.2015

Paluu Kivinokkaan / Return to Kivinokka

 Kuten niin monia helsinkiläisiä virkistys- ja luontoalueita, myös hauskan moninaista ja eläväistä Kivinokkaa on uhannut rakentaminen. Kävin paikassa vasta elokuussa, mutta niin paljon jäi näkemättä, joten ajattelin yhdistää kasvienkeruuretken mukavaa arkiaamupäivän metsäkävelyyn.
Samalla tutustuin myös Fastholman rantoihin.
Mitään en kuitenkaan kerännyt, ehkä myöhemmin löytyy värikkäämpiä lehtiä (ja kuivempia,
edellisyönä oli satanut ja maa oli ihan märkä).
Vanhan metsän alueella ei liikkunut ketään, pilottitakkimies oli pystyttänyt teltan, jossa
hän tuntui asustavan. Mökkipuolesta suurin osa oli hiljentynyt syysteloille.
*
This is the refreshment area of Kivinokka (and Fastholma) in Helsinki.
It is a nice, lively combination of nature and culture, old forest, tiny summer cottages, an allotment garden, sea shore with reeds and the fine Kulosaari manor house.