Jalavapuu, viiniköynnös, kasteinen ruohikko – voiko rakkautta tuollaisiin
asioihin siirtää, kun ei ole kysymys verisukulaisuudesta? (E. M. Forster)
Kevään airuet ovat aina yhtä hellyttäviä. Sunnuntaikävelyllä Kaisaniemessä mietin, että talventähtiä, jouluruusuja ja varjoyrttiä olisi kiva nähdä omassakin maalaispuutarhassa. Joka tosin ei ole oma kuin tunnetasolla.
Mustarastas on ikiveitikka. Monena vuonna huilunsoitto alkaa sisäpihan puussa heti maaliskuun alussa, aamuyöllä kello kolme. Jostain syystä herään siihen ja katson kelloa: täsmällinen lintuystäväni! Tänä vuonna kuulin laulun ensimmäisen kerran jo tammikuussa.
 |
| Talventähtimatto |
 |
| Valkoinen sinivuokko ei ole valkovuokko... |
 |
| Helleborukset lupaavilla nupuilla. Päästä jouluruusujen peittämään metsäpuutarhaan ja pyörtyä... | |
|
 |
| Magnoliannuput muhkeina karvapalleroina |
 |
Eräs hienoimmista kasvinnimistä: taikapähkinä!
Jos olisin lastenkirjailija, taikapähkinä pääsisi kirjani pääosaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti