Vuosia sitten kuvailimme farkkujen väriä ja kutsuimme niitä keskisiniseksi. Kuulija hermostui, ettei ole olemassa 'keskisinistä' tai 'perussinistä'. Se olikin varmasti totta! Olisi pitänyt skarpata ja kuvailla väri tarkemmin. Tuskin silti olisimme ymmärtäneet samaa sävyä. Tämä tulee mieleen usein talvella, kun alkaa miettiä miten sekoittaisi väripaletilla hangen värit: valkoista ei välttämättä tarvita, vaan mietitään miten valon tai valottomuuden väri havaitaan.
Punaruskeaa sentään oravan käpäliin ja keltaista talitiaisen poskiin!
(Kuinka paljon aamukävelyllä ilahtuukaan tavallisesta oravasta. Kuulin että metsänkulkija puolestaan ilahtuu näinä kylminä päivinä töyhtötiaisesta.)
*
Many years ago we debated about the concept of 'middle blue' or 'basic blue'. In winter landscape you don't necessarily find such general tones but various blues, greys, yellows and whites. When I have tried to paint snow, the white colour tube is not the thing then. Painting snow is more like painting light. Painting is always painting light. But how to take photos in January without light... (that is the question in almost every blog on these latitudes now.)
The pictures you post are always so beautiful, dear Kaisa!
VastaaPoistaThank you, Polly! It's quite challenging to take photos in this low light (and to keep the balance on the icy, slippery streets!) :)
VastaaPoista